Päätinpä minäkin sitten aloittaa tämän blogikirjoittelun. Joskus olen ihmetellyt, mikä saa ihmiset kirjoittelemaan henkilökohtaisia asioitaan kaiken kansan nähtäväksi. No, nyt olen siis liittynyt näihin ihmettelemiini henkilöihin. Tämä on yksi osa uusien asioiden oppimisprojektiani, johon lisäksi kuuluu kotisivujen tekeminen ja valokuvaamisen ja kuvankäsittelyn opetteleminen. Tyypillinen kaksonen siis: monta uutta asiaa kesken, saa nähdä, mitä tulee valmista. Vai jääkö projektit kesken, kuten useampi vaillinainen villapaita, jotka aikaa sitten ovat jo käyneet pieniksi, ennen kuin olen saanut saumojakaan liitettyä yhteen.

Tarkoituksena olisi kirjoitella isoista ja pikkuisista, lähinnä koiriini ja koiraharrastukseeni liittyvistä asioista. Voi olla, että joskus mukaan lipsahtaa jotain muutakin.

Olen parhaillaan kesälomalla, tarkemmin sanottuna Taben, nuoren borderterrierini sairaslomalla. Tabelta poistettiin maanantaina kohtu ja nyt se saa kulkea tötterö päässään viikon verran. Yllätyksekseni se tuntuu kuitenkin sopeutuneen asiantilaan ihan hyvin. Ennalta odotin, että se ei ottaisi askeltakaan mokoma hökötys päässään. Sieluni silmin näin sen jököttävän jalat jäykkinä paikalla, mihin se kulloinkin asetetaan. Mutta onneksi etiäiseni oli väärässä ja niinpä Tabe juoksentelee ympäri huushollia kauluriaan kolistaen.

Onnistuin eilen jopa saamaan kaulurista huuleni halki, kumartuessani auttamaan Tabea hyppäämään sängylle. Meinaan ihan turhaan kumarruin, samalla hetkellä Tabe oli jo ilmassa. Siitä seurauksena minulla on nyt botox-alahuuli. Vain rupi erottaa sen aidosta. Ylähuulessa oli jo ennestään rupi, kiitos huuliherpeksen. Onneksi siis olen lomilla enkä kovinkaan paljoa ihmisten ilmoilla.