Kyllä sitä oli odotettukin. Nimittäin hellettä. On se kumma, eihän silloin jaksa mitään tehdäkään, kun on niin kuuma. Ei edes maata auringossa. Sitä vaan hakee viilentävää varjoa. Ehkä siinä se juju onkin: ei tarvi värjötellä jos ei halua.

Joka tapauksessa,  helle ja mökki.,kiva yhdistelmä. Olin jo jonkin aikaa sitten tehnyt rankan päätöksen jättää agikarsinnat väliin ja viettää kesän jännittävimmän  viikonlopun maalla. Omituista käytöstä agilityyn näinkin vakavasti hurahtaneelta, mutta näin kuitenkin kävi. Toki olin ajan hermolla ja sain säännöllisesti tietoa tilanteesta kentän laidalta. Kyllä oli jännää! Onneksi olkoon kaikille joukkueisiin päässeille, varsinkin Jannelle ja Toffelle! Syyskuussa ollaan varmasti katsomossa!

Jännää oli meidän mummoillakin , varsinkin Wilmalla, kuukautta vailla 11 vee. Olivat Pilvin, toisen lähes 11 vee, kanssa bonganneet jotain takaa-ajettavaa naapurin rantalepikössä. Ja ei kun sinne! Samalla unohtuivat kolotukset ja kankeudet, kun mammat painalsivat riistan perässä. Pilvi fiksumpana, tai vähemmän riistaviettisenä, palasi muutaman minuutin kuluttua, mutta Wilmalla oli ajo päällä! Haukku kuului yhä kauempaa ja lopulta ei enää ollenkaan. Sama tilanne kuin muutama vuosi sitten. Silloin, kun Wilma oli vielä nuori ja vetreä  ja - eksyneenä metsässä. Tuli jo mieleen Leevi-borderi, jonka surullisesti päättynyttä seikkailua seurasimme viime vuonna koko talven ja kevään. Tai Wilman Elsa-emo, joka katosi ikäkoirana metsään.

Onneksi mummeli ilmestyi vajaan tunnin kuluttua tutulle metsätielle. Sen verran kuitenkin myllersi mielessä, että oli  kahden vaiheella, tulisiko luo vaiko jatkaisi metsästystä. Antoi kuitenkin panna pannan kaulaansa ja tuli kiltisti kotiin.

Kyllä oli tyttö väsynyt! Ja seurauksena rajusta metsästysretkestä adrenaliinin hävittyä kehosta muisti jälleen ikänsä ja kolotuksensa. Reppana konkkasi kolmella tassulla ja liikkuminen tuntui tosi vaivalloiselta. Liekö ollut sen arvoinen reissu? No, jos Wilmalta kysyy, niin todennäköisesti, varmasti, ehdotomasti. Ja tekisi sen uudestaan, ei ehkä kuitenkaan ihan heti. No, loppu viikonloppu kului sitten rauhallisemmissa merkeissä. konkattiin mamman perässä, loikoiltiin auringossa ja uiskenneltiin rantavedessä.

Wilma ja Pilvi