Olin ilmoittanut tyttelin ja mummelin TerriEriin, mutta katsottuani Taben lähes olematonta turkkia, päätin että jätetään missikisat ja siirrytään luonnon ääreen viikonlopuksi. Joten pakattiin kimpsut ja kampsut ja lähdettiin perjantaina mökille, isäntä ja minä sekä Tabe. Wilma ja Pilvi siellä jo olivatkin mummin ja ukin kanssa, samoin Mimmi Riesan kanssa. Eipä olisi Wilmakaan ollut esittélykunnossa - sellainen karvaturjake siitä oli tullut. Joten keskimäärin näyttelyneitosemme olivat loistavassa turkissa. Siis nimenomaan keskimäärin.

Syksy tekee tuloa. Sen huomasi, vaikka vettä ei tänä viikonloppuna satanutkaan. Aamut olivat kirpeitä ja kurjet valmistelivat muuttoa. Sekä eilen että tänään näin kurkien muodostavan auraa korkealla mökkirantamme yläpuolella. Enteileekö se varhaista syksyä? Tuntuu jotenkin aikaiselta nähdä kurkiauroja tässä vaiheessa.

Kävimme isännän ja Mimmin ynnä Taben ja Riesan kanssa puolukassa.  Pilvi ja Wilma saivat jäädä mökille vahtimaan peuroja, jotka käyvät puutarhassamme omenavarkaissa. Wilma on koiristamme ainoa, joka metsässä ollessamme pyörii koko ajan jaloissa - ja myös ainoa, tähän asti, joka on lähtenyt riistan perään pitemmällekin. Muut koirat touhuavat omiaan, juoksentelevat ympäriinsä ja aina välistä käyvät tervehtimässä ja tarkistamassa, missä ollaan. Mutta riista on saanut olla rauhassa.

Löydettin niitä puolukoitakin, yhteensä toistakymmentä litraa. Välillä Tabe ja Riesa kävivät vaatimassa osuuttaan marjoista. Riesa saattoin muutaman poimia ihan itsekin, mutta Tabe vaati palvelua.