Oltiin eilen Taben kanssa hallilla. Sain houkuteltua Ellu-esikoisen mukaan. Ei ollut vaikea tehtävä, myönnetään. Olin ajatellut harjoitella keinua, joka on meillä vielä alkutekijöissään ja siinä on hyvä olla mukana avustaja. Tehtiin keinu muutaman kerran: namialusta alastulokontaktin puoleen väliin ja toinen maahan. Tabe keinulle, Ellu keinun päähän heijaamaan. Hyvin meni.

Seuraavaksi tehtiin vähän reippaita juoksupätkiä. Puolenvaihtoja erilaisillä käännöksillä. Tyttö oli vauhdikas ja kuuliainen. Että sen kanssa on kiva treenata! Oli kovasti vauhdissa, mutta silmänympärykset eivät olleet ollenkaan punaiset, joten stressitaso ei ollut lähelläkään ryhmätreenien tasoa. Tänään mennään taas Ojankoon ja katsotaan sitten, miten tyytyväinen mamma on. Odotan innolla.

Meillä on  vuoden projekti tulossa päätökseen. Naapurimme sai viime vuonna taloyhtiöltä luvan laajentaa pihaa sillä edellytyksellä, että mekin laajennamme. No, naapuri pani tuulemaan saman tien: purki vanhan aidan, rakensi uutta tilalle, istutti orapihlajaa - myös meidän osuutemme. Sitä se tekee, kun on nuori ja innokas. Ei tässä iässä enää. Isäntä totesi viime syksynä, josko mekin sitten tänä kesänä. No, kesä alkaa olla ohi ja meidän aita on maannut pitkin pihaa eripituisina laudanpätkinä, kunnes tällä viikolla alkoi tapahtua. Nyt on uusi lauta-aita viimeistä silausta vailla valmis. Vanhoja pylväitä pitää vielä poistaa. Ja aidan alaosaan asentaa verkkoa, jottei Tabe ja kumppanit pääse livahtamaan alitse. Yksi iso pensas pitäisi poistaa ja pienentää sireenipensasta. Ja voilà, meillä on hyvä, pieni treenikenttä! Vaikka kepeille.

Tiina lupasi tulla Etta-emon ja Brando-broidin kanssa kimppatreeneihin. Etta, Brando, Tabe ja Riesa treenaamassa meidän uudella nurmella - ei tiennyt taloyhtiön hallitus, mitä teki, kun antoi luvan laajentaa. No, ehkä me kuitenkin tyydytään Ojankoon ja halliin. Paitsi, kyllä Tabe varmaan voi silloin tällöin vähän keppejä kierrellä.