Tarttis päästä baanalle! Siis agiaradalle. Kävin tänään Purinalla katsomassa miniykkösten ekan startin.Mukana Riesa varaohjaajansa Leimuskan kanssa. Kivan näköistä menoa, mutta keinu oli pojalta hukassa. Ei millään meinannut löytyä keinun ylösmenokohta! Pari kieltoa siitä ja kolmas kielto, tulikohan puomilta. Hyl joka tapauksessa.

Vanhan kisaraakin veri alkoi vetää radalle. Vielä kun saisi tuon Taben kisakuntoon, niin  sitten meitä ei pidättele enää mikään! Millään ei enää malttaisi. Mutta kepit ovat vielä verkoilla ja keinu alkutekijöissään. Tähtäimenä on Eckerö tammikuussa. Matka jo tilattuna, samoin majoitus. Eckerön mahtavassa kisahallissa pitäisi sitten käynnistyä Taben ja minun yhteinen kisaura. Sitä ennen olisi kuitenkin hyvä päästä kokeilemaan menoa jossain epävirallisissa möllikisoissa.

Mutta vielä se vaatii jonkin verran töitä. Toin mökiltä tänään harjoituskepit ja verkot,  naapureiden ihastukseksi. Otettiin jo muutama harjoituspujottelu. Iloista borderihaukkua kolmen hau:n tahdissa. Pihalla asustava siili pysytteli turvallisesti piilossaan. Käynee tutustumassa keppeihin sitten paremmalla ajalla pimeyden turvin.

Torstaina oltiin syksyn ensimmäisissä sisätreeneissä Keravalla. Kierrokset siellä käyvät kovilla. Ja kovilla ovat myös ohjaajien korvat. Jäi hyvät fiilarit treeneistä. Tabe kuunteli ja työskenteli minun kanssa. Tuli tunne, että kyllä minä vielä uskallan sen kanssa radallekin lähteä.

Käytiin siis mökillä tänään. Piti mennä jo eilen, mutta aamuisen vesisateen vuoksi jätettiin  väliin. Sokerista kun ollaan. Että  harmitti iltapäivällä, kun aurinko paistoi ja syyspäivä oli mitä parhain. Mutta tänään siis käytiin. Vedettiin  vene ja kajakit talvisäilöön. Laitettiin lämmitys päälle, jotta ensi perjantaina on  mukava palata sinne, vaikka sitten sataisi ämmiä äkeet selässä. Saattaa olla viimeinen kerta tänä syksynä kun mennään. Alkaa viikonloput olla buukattuna jos jonkinlaista menoa.