Maanantailomalla. Kuten ennenkin  jos olen ollut ylitoimitsijana kisoissa. Vaikka eilen tuli vietettyä Purinalla vain 12 tuntia, oli olo aika naatti, kun pääsin kotiin siinä seitsemän  tienoissa. Kisapäivä oli siis kohtuullisen pituinen, startteja kolmisensataa. Oltiin pienellä porukalla lauantai-iltana siirtelemässä ja siistimässä esteitä sekä mittaamassa ja järjestämässä rataa rakentamista varten. Tämän ansiosta riitti, että suurin osa ratahenkilöistä tuli paikalle puoli kahdeksaan mennessä.

Kisat saatiin käyntiin aikataulujen mukaan kello puoli yhdeksän ja tosi hyvin pysyttiinkin niissä. Enimmillään oltiin päivän aikana vartin verran myöhässä arvioitua aikaa. Printteri rikki, sähköinen ajanotto temppuili, muutama työntekijän sairastuminen. Ei mitään isompaa hässäkkää. Asiat järjestyivät ja kisat etenivät omalla painollaan. Toki hyvien työntekijöiden avustuksella. ATD:lle on tulossa monta uutta ylitoimitsijaa, joten nämä taisivat olla viimeiset minun vetämät kisat. Mutta ei huolta, BAT:ssa hommat jatkuvat. Jo ensi vappuna.

Nukuin aamulla pitkään, lähes seitsemään. Yhdeksältä oltiin Taben kanssa Agitokolassa. Kokeilin neljän esteen eteenpäin lähetystä pallo asetettuna houkuttimeksi. Toimi tosi hyvin.

Toisena harjoituksena teimme kolmen esteen välistävetoja. Muutaman harjoituksen jälkeen löysin rytmin, jolla onnistuin kääntämään Taben myös kolmannelle esteelle. Pyrki aluksi aina kiertämään hypyn, kun hosuin liikaa. Jonkun kerran toistettua kuvio onnistui jo kovemmallakin vauhdilla, kun Tabe tuli putkesta madolle.

Kolmantena treeninä teimme keppejä. Laitoin ohjaimet alkuun ja loppuun ja pari keskelle. Sujui kivasti. Niin kuin yleensäkin. Kepitkin kun ovat Taben lemppareita, joita se silmän välttäessä tuppaa menemään itsekseenkin. Tosin ei aina kovalla vauhdilla. Viedessäni ohjaimia takaisin niiden säilytyspaikkaan Tabe päätti mennä vielä kerran kepit. Ja teki ne siis ilman ohjaimia, ilman ohjausta! Se on  tajunnut jujun. Joten päätin, että ok, tehdään sitten vielä muutamat kepit. Ja  ensi kertaa ilman apuvälineitä. Ja sehän sujui! Kuljin itse parin metrin päässä etuviistossa ja vedätin Tabea parhaani mukaan kannustamalla sitä ja palkkaamalla keppien jälkeen. Hyvin meni. Kerran tai pari jätti viimeisen kepin, mutta kun en huomioinut moista huolimatonta suoritusta, seuraavan kerran teki taas oikein. Lisäsin vielä putket molempiin päihin, jolloin lähestymiseen tuli lisää vauhtia. Meni hienosti. Molempiin suuntiin. Tabe ei tiedä käsitystä oikea ja väärä puoli.

Nyt ollaan siinä vaiheessa, että  Tabe osaa kaikki esteet. Keppejä ja keinua toki täytyy vielä vahvistaa. Sen verran ovat vielä uusia juttuja. Mutta nyt kun saisi vielä sen pienen pään pysymään riittävän kylmänä, että se ei ihan kilahtaisi kisatilanteessa. Ajatuksena oli testata sitä joulukuussa Kirkkiksen epävirallisissa. Huomasin harmikseni, että ne ovat samana päivänä kun borderit arvostellaan Messarissa. Tätä täytyy pohtia.