Niin se vaan hurahti kesä tällä erää. Loma ja helteet ovat enää muisto. Uskomattoman nopeasti tuo neljän viikon loma hurahti ja töihinkin on   totuttaudutta jo kolmatta viikkoa. Olipa hieno kesä, vaikka en niin mahdottoman suuri helleintoilija olekaan. Mutta kuiteskin. Mikäs siinä ollessa, kun oltiin veden ääressä: isäntä, minä ja koko koiralauma. Mitään ylimääräistä projektia ei tehty, sen kun kulutettiin päivää ilman sen suurempia suunnitelmia tai aikatauluja. Agility oli kokonaan tauolla, vaikka mökillä onkin jonniinlainen estesarja käytettävissä. Liikuntaa harrastettiin lähinnä uimalla.

Käytiin me toki ulkomaillakin: loma aloitettiin pikavisiitillä Tallinnaan ja kolmas lomaviikko oleiltiin Bulgariassa Nessebarissa. Siellä oli, uskomatonta kyllä, vielä kuumempaa. Mutta lämmin Mustameri helpotti oloa. 

Nessebar sijaitsee muutaman kilometrin päässä Sunny Beachin lomapaikasta. Oltiin siellä muutama vuosi sitten ja kyllä paikka oli muuttunut siitä. Kovasti oli Sunny Beach laajentunut, uusia hotelleja oli rakennettu ja liikenne lisääntynyt. Vielä viime kerralla ei Sunny Beachin alueella liikkunut kuin taxeja ja turistibusseja ja alueelle tulevilla teillä oli rahastuspisteet. Nyt nämä nököttivät tyhjinä sisääntuloreittien varrella. Käytiin siellä pari kertaa katsomassa hulinaa. Ja teettämässä Wilmasta pastellimuotokuvan.

Oma hotellimme sijaitsi lähellä vanhaan Nessebarin johtavaa kapeaa kannasta, kävelymatkan päässä. Iltaisin vanhan kaupungin ja uudenkaupungin välillä oli varsinainen kansainvaellus turistien hakeutuessa vanhan kaupungin ravintoloihin nauttimaan herkullisista lihapadoista ja kala-annoksista. Diskoja ja yökerhoja ei siellä ollut. Emmekä niitä kaivanneetkaan. Yöt olivat rauhallisia. Ei tarvinnut kuunnella aamukuudelta ruotsalaista karaokelaulantaa.

Viikko kului rattoisasti vanhan kaupungin kujia kulkiessa. Olisimme lähteneet Istanbuliinkiin, mutta harmi vain, ainoastaan yksi suomalainen meidän lisäksi oli kiinnostunut retkestä. Toki reissu olisi onnistunut jos olisimme tunkeneet itsemme parinkymmenen ruåtsalaisen joukkoon mutta jätimme väliin. Toisella kertaa sitten.

Laittelen tähän vielä muutaman kuvan, jahka kerkiän

Viimeinen lomaviikko vietettiin sitten taas Pohjassa. Käytiin ongellakin. Ensimmäisen kerran moneen vuoteen. Eikä turhaan. Saaliiksi saatiin sumpullinen raitapaitoja. Että olivat hyviä savustettuina. Tabe oli ensimmäisen kerran eläessään mukana ongella. Ja käyttäytyi mallikelpoisesti, kuten laivakoiran kuuluukin. Otti torkut veneen kokassa. Pilvi sen sijaan ei malttanut päästää onkia silmistään.