Olen taivaissa! Mun pieni agiliitäjä parantaa tahtia kerta kerran jälkeen. Oltiin jälleen Purinalla HAU Openissa, kuten viime maanantaina. Ja kuten viime viikollakin. Viime viikolla tehtiin se puhdas rata, maanantaina Tabe teki hienoa rataa. Mitä nyt pudotti yhden riman, otti kiellon kepeillä ja toisen hypyltä ja lopuksi puhjahti putken väärään päähän. MUTTA rata suoritettiin numerojärjestyksessä ja aivan mamman ohjeistuksessa.

Tänään arvelutti lähteä vielä kokeilemaan onnea. Vieläkö se toimisi vai olisko jo aika pudottaa mamma maan päälle? Palauttaa kerta rysäyksellä taivaista. Että elä luule, ei se noin helppoa ole. Joka tapauksessa päätin ottaa riskin ja kokeilla, josko homma toimii edelleenkin.

Ratana oli Agirodun Open Class -rata, jota olinkin jo ehtinyt vilkaista lehdessä. Näytti ihan mentävältä radalta - jos siis koira on kuulolla. Paikan päällä rata näytti edelleen mukavalta. Soile kyseli ennen rataa, mitä tykkään. Vastasin, että kyllä Taben pitäisi se pystyä suorittaa. Vastaus oli väärä. 'Kyllä Tabe sen pystyy tekemään', oli oikea vastaus. Joten tällä asenteella lähdin radalla.

Tabe vaikutti alusta alkaen, jo vuoroamme odotellessa, kovasti keskittyneeltä. Tillitti silmiin ja teki sivulletuloja ja paikallaoloja. Ei välittänyt pätkääkään, mitä ympärillä tapahtui. Viretila oli juuri oikea eikä stressistä tietoakaan.

Lähtö sujui suunnitelman mukaisesti, pysyi hienosti paikallaan. Puomin kontaktilla vähän himmasi, mutta vaadin oikean alastulon. Sitten tuli kielto hypyltä, kun käänsin sitä hieman liian aikaisin. Putkeen irtoaminen onnistui, kuinkas muuten. A:n alastulo sujui jo sutjakammin ja siitä eteenpäin aina kepeille asti. Kepeille sisäänmenokin onnistui tosi mallikkaasti, jolloin huudahdin 'hyvä'. Tabe tykkäsi, että ok, kepit tehty. Palautin sen keppien alkuun ja kepitkin tehtiin hienosti viimeistä keppiä lukuunottamatta. Aloitettiin alusta, mutta sama juttu: viimein keppi jäi pujottelematta. Yritin korjata, mutta ei se korjaaminen multa onnistu, joten lähetin viimeiselle esteelle. Tästä HYL. Mutta ei harmita, rata oli aivan mahtava! Numerojärjestyksessä, hyvällä vauhdilla ilman kuuluisia tabetuksia. Tyttö oli erittäin kuuliainen ja rauhallinen. Ja minä olen taivaissa!

Josko tehtäis Agirodussa puhdas rata ja laitettais pojille vähän haastetta! Sitä ennen voitais jo vaikka perjantaina tehdä ensimmäinen virallinen tulos. Vaikkapa nollasellainen. Tässähän alkaa jo kummasti itsetunto kohota. Mulla on AGIKOIRA! YESH!