Wilma täytti viime viikolla 12 vuotta. Minun oma pikku mummeli. Wilma viettää enimmän aikansa kasvinkumppaninsa Pilvin kanssa ulkoiluttaen mummia ja ukkia säännöllisesti kolme kertaa päivässä. Tärkeä tehtävä pikkukoirilla: pitää huoli ikäihmisten liikunnasta.

Viime viikonlopun Wilma ja Pilvi viettivät meidän kanssa mökillä. Käytiin Tammisaaressa epävirallisissa agikisoissa. Mummelit toki vaan turisteina, mutta sen verran oli agiliito vielä verissä, että kommentoitavaa riitti! Pilvi sai jopa kokeilla muutamaa estettä, tosin rimat maassa. Wilma tyytyi hengailemaan ja nauttimaan pikku makupaloista. Molemmat nauttivat kisatunnelmasta. Sen kyllä huomasi! On muuten ihanaa huomata, että olen edelleen Wilmalle maailman toiseksi tärkein asia heti ruuan jälkeen.

Taben kanssa juostiin pari möllirataa ja pari kilpailurataa. Mölleissä saatiin jopa tulos: vitonen A:lta. Kisaavien ratakin sujui mallikkaasti, mikä tarkoittaa, että oltiin samalla radalla. A:n alittava putki tosin houkutti enemmän kuin A, joten hyllylle päädyttiin. Mutta näin olisi voinut käydä muillekin. Meni lähinnä harjoituksen puuttetta - piikkiin. Hyvät fiilikset jäi. Saattaapi olla, että saadaan ensimmäinen tulos tämän vuoden puolella. Ja ensi vuonna sitten keskityttäisiin oikein kisaamaankin.

Riesa sitten repäisi ja voitti koko kolmiosaisen Cupin ja tienasi kaiken kaikkiaan 29 kiloa ruokaa, jota meillä ei kuitenkaan syödä. Joten HESY saanee lähipäivinä ruokalahjoituksen.